Suomi ei kasva leikkaamalla osaamisesta

Puolet suomalaisista kokee, ettei heillä ole taloudellisia mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiseen aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jälkeen. STTK:n mielestä seuraavan hallituksen on käännettävä suunta: osaamisesta leikkaamisen sijaan on varmistettava, että ihmisillä on mahdollisuus kehittää osaamistaan läpi työuran.

STTK:n teettämän kansalaiskyselyn mukaan 70 prosenttia vastaajista katsoo, että aikuiskoulutustuen tilalle pitäisi luoda uusi uudelleenkouluttautumisen mahdollistava tukijärjestelmä. Taloudelliset mahdollisuudet kouluttautumiseen koetaan erityisen heikoiksi pienituloisten keskuudessa, mutta myös 2000–5000 euroa kuukaudessa ansaitsevista yli puolet arvioi, ettei heillä ole mahdollisuutta uudelleenkouluttautumiseen. Naisista näin arvioi 59 prosenttia ja miehistä 45 prosenttia.

─ Kasvaakseen Suomi tarvitsee osaamista, mutta osaamista ei synny ilman mahdollisuutta kouluttautua. Ei riitä, että ihmisiä kannustetaan jatkuvaan oppimiseen, jos heillä ei ole siihen taloudellisia edellytyksiä. Kouluttautumisesta ei saa tulla vain niiden etuoikeus, joilla siihen on varaa, sanoo STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

STTK vaatii aikuiskoulutustuen tilalle uutta jatkuvan oppimisen tukea, joka turvaa toimeentulon opintovapaan aikana. Samalla STTK painottaa, että tutkintoon johtavan koulutuksen on säilyttävä maksuttomana. Näin mahdollisuus kouluttautumiseen ei jää vain niiden ulottuville, joilla on siihen omasta takaa riittävät taloudelliset resurssit.

Uutta osaamista tarvitaan myös työuran aikana

EU:n tavoitteena on, että vähintään 60 prosenttia aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen. Suomen tulee sitoutua omalta osaltaan tavoitteen saavuttamiseen. Monipuolinen ja julkisesti rahoitettu aikuiskoulutustarjonta luo edellytykset yhdenvertaisten ja laadukkaiden koulutusmahdollisuuksien toteutumiselle.

STTK:n tavoitteena on pitää kiinni ammatillisen koulutuksen rahoituksen tasosta ja varmistaa, että ammatilliset tutkinnot mahdollistavat alanvaihdon ja osaamis- ja koulutustason nostamisen eri ikäisille ja työuran eri vaiheissa oleville. Alanvaihdon pitää olla mahdollista myös korkeakoulututkinnon suorittaneille. Lisäksi tarvitaan tutkintoa pienempiä osaamiskokonaisuuksia, ja niiden on oltava aidosti saavutettavia eri taustoista tuleville.

─ Työelämä muuttuu nopeasti.  Siksi koulutusjärjestelmäkään ei voi rakentua sille ajatukselle, että koulutus hankitaan vain nuorena. Mahdollisuus vaihtaa alaa, täydentää osaamista tai nostaa koulutustasoa pitää turvata läpi työuran. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa jättää tätä osaamispotentiaalia käyttämättä, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi painottaa.

Lisätietoja: STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi p. 050 346 0847