Työhyvinvointikysely: Työturvallisuuden kehittämiseen panostetaan elintarvikealalla 

Elintarvikealan työntekijöille ja työnantajille tehdyn kyselyn perusteella työturvallisuuteen satsataan ruokia ja juomia valmistavissa yrityksissä huomattavan paljon. Turvallisuuskulttuurin edistäminen on työpaikoilla arjen perusasetus. Hyvinvointia alalla lisää myös työyhteisön antama tuki työssä jaksamiselle. Kysely nosti esiin myös kehittämistarpeita, jotka liittyivät muun muassa työn kuormituksen hallintaan ja henkilöstön kuulluksi tulemisen kokemukseen. 

Työhyvinvoinnin tilaa selvitettiin kyselyllä, johon vastasi lähes 2 500 elintarvikealan eri tehtävissä työskentelevää henkilöä: työntekijöitä, toimihenkilöitä, esihenkilöitä, johtoa ja työnantajia.  

Tavoitteena oli hahmottaa kokonaiskuva alan työhyvinvoinnista. Lisäksi haluttiin kerätä hyviä käytäntöjä työolojen ja hyvinvoinnin kehittämiseksi sekä yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Työhyvinvointia ja tuottavuutta koskevien käytäntöjen kartoittamisesta sovittiin keväällä 2025 solmituissa elintarvikealan työehtosopimuksissa. Kysely toteutettiin keväällä 2026 ja siinä olivat mukana työnantajia edustava Elintarviketeollisuusliitto ETL sekä palkansaajajärjestöt Meijerialan Ammattilaiset MVL, Ammattiliitto Pro ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL. 

Turvallisuuskulttuuri läpäisee työpaikat  

Elintarvikealalla panostetaan merkittävästi työturvallisuuteen. Vastaukset viittaavat siihen, että turvallisuuskulttuuri ja -osaaminen ovat työpaikoilla olennainen osa arjen toimintaa.  

Henkilöstö tuntee keskeiset turvallisuus- ja terveysvaarat ja arvioi työnantajan panostuksia työturvallisuuteen myönteisesti. Toimialojen välillä näkyy kuitenkin eroja työn fyysisessä kuormittavuudessa ja työoloissa. Fyysisesti raskas työ ja työpaikan erityislämpötilat korostuvat lihateollisuudessa ja leipomoalalla.  

Toinen työhyvinvointia ja työkykyä selkeästi vahvistava voimavara on työyhteisöstä ja työn merkityksellisyydestä nouseva tuki työssä jaksamiselle. Kollegojen antamaa kannustusta, työn sosiaalisia ulottuvuuksia ja työskentelyä yhteiskunnallisesti tärkeällä alalla arvioitiin vastauksissa myönteisesti.  

Suurin osa vastaajista luonnehti työkykyään vähintään hyväksi. Myös työn tavoitteiden selkeys ja halu jatkaa nykyisessä työpaikassa saivat suhteellisen hyvät arviot. Kyselyn valossa vaikuttaakin siltä, että elintarvikealan työpaikkojen arjessa on jaksamista tukevia tekijöitä, vaikka niiden rinnalla esiintyy myös kuormitustekijöitä. 

Työhyvinvointia kehitetään yhdessä 

Vastausten perusteella työhyvinvoinnin kehittämisessä on mahdollisuuksia erityisesti arjen johtamisen vahvistamisessa, työn organisoinnissa sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksissa.

Huomiota kannattaa kiinnittää myös työn fyysisen ja henkisen kuormituksen hallintaan, työstä palautumisen tukeen, henkilöstön osallistamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Näiden osa-alueiden vahvistaminen edistää työhyvinvointia, parantaa työkykyä, lisää työpaikkojen toimivuutta ja tukee yritysten kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. 

Saatuja tuloksia hyödynnetään elintarvikealan työmarkkinaosapuolten jatkokeskusteluissa alan työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Osapuolet selvittävät hyvinvointia, työkykyä ja tuottavuutta edistäviä yrityskohtaisia käytäntöjä ja arvioivat niiden laajempaa hyödyntämistä alalla.

Lisätietoja:

Meijerialan Ammattilaiset MVL, järjestöpäällikkö Ilona Snellman, puh. 0400 675 468, ilona.snellman@mvl.fi

Elintarviketeollisuusliitto ETL, johtaja Anne Somer, puh. 050 345 2134, anne.somer@etl.fi.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, puh. 0400 611 882, veli-matti.kuntonen@selry.fi.

Ammattiliitto Pro, johtaja Anssi Vuorio puh. 050 564 5376, anssi.vuorio@proliitto.fi