Pääkirjoitus: Murros ei ole vain taaksepäin katsova tarina

Huhtikuun puolivälissä Hotelli Lasaretin ravintolassa juhlittiin. Oulun alueyhdistys vietti 80 vuotisjuhliaan iloisissa merkeissä. Osa intoutui muistelemaan, missä oli pidetty yhdistyksen edelliset juhlat ja kukaan ei murehtinut tulevia.

Kuukautta myöhemmin Oulussa koettiin surullisempia tunnelmia. Valio ilmoitti aloittavansa muutosneuvottelut. Oulun meijerin toiminnot ajetaan alas osana tuotannon laajempaa tehostamista ja rakenteiden uudistamista. Tuotantoa siirretään Valion muihin laitoksiin ja työpaikkojen määrä Oulussa vähenee.

Meijeriteollisuus elää parhaillaan voimakkaassa murroksessa. Maitomäärien lasku on jatkunut jo usean vuoden ajan. Kun tuotanto vähenee, kapasiteettia joudutaan sopeuttamaan. Muutosneuvotteluja ja tehtaiden alasajoja on koettu muuallakin kuin Oulussa.  

Muutoksen taustalla vaikuttavat monet tekijät. Alkutuotannon haasteet, kustannusten nousu ja kulutustottumusten muutokset muokkaavat markkinaa nopeasti. Ilmiö näkyy laajemminkin Euroopassa: tuotanto keskittyy entistä harvempiin ja suurempiin yksiköihin. Paikalliset vaikutukset voivat olla kipeitä, kun työpaikat vähenevät ja alueellinen elinvoima joutuu koetukselle.

Murros ei kuitenkaan ole pelkästään taaksepäin katsova tarina. Samalla kun osa tuotannosta päättyy, toisaalla rakennetaan uutta. Vaikka maitomäärät Suomessa ovat pienentyneet, maito ei ole loppumassa. Jäljelle jääviin tuotantolaitoksiin investoidaan ja niiden asema suomalaisessa elintarvikeketjussa vahvistuu. Uusi teknologia, automaatio ja tehokkaammat prosessit parantavat kilpailukykyä ja mahdollistavat laadukkaiden tuotteiden valmistuksen.

Investoinnit ovat myös investointeja ihmisiin. Vaikka osa työpaikoista katoaa, alan osaamista tarvitaan. Oulun ja muiden paikkakuntien meijerialan ammattilaisilla on vahva kokemus ja ammattitaito, jolle on kysyntää myös jatkossa. Uudistuvat tuotantolaitokset tarvitsevat uusia osaajia. Parhaimmillaan muutos avaa uusia mahdollisuuksia työllistymiselle – ehkä eri rooleissa, mutta yhtä merkityksellisesti.

Meijerialan tulevaisuus rakentuu kyvystä uudistua ja hyödyntää osaamista uudella tavalla. Murroksen keskellä ratkaisevaa on, miten muutokseen vastataan. Vahva osaaminen ja yhteinen tahtotila luovat perustan sille, että ala voi Suomessa säilyä elinvoimaisena ja kehittyä edelleen myös tulevina vuosina.

Markku Salomaa