Tarja Loppi muisteli yhdistyksen historiaa 80-vuotisjuhlassa

MVL:n entinen valtuuston puheenjohtaja ja Kymi-Karjalan aktiivi Tarja Loppi vei juhlaväen matkalle yhdistyksen historiaan ja alueen meijeritoiminnan kehitykseen 80‑vuotisjuhlassa maaliskuussa 2026.

Puhe:
Tänään meillä on ilo kokoontua yhdessä juhlimaan Meijerialan ammattilaisia Kymi-Karjalanalueella. Puheenjohtajamme Marika pyysi minua kertomaan teille toimintamme historiasta. Koska maitotuotteet vaativat sekä meijereitä että ammattitaitoisen henkilöstön, niin nyt on tiedossa sekä teollisuuden että yhdistyksemmekin vaiheita.

MVL Kymi-Karjala viettää nyt 80-vuotisjuhlaa, mutta käräjäkirjojen mukaan Pohjois-Karjalassa on ollut maidonjalostuksen ammattilaisia ja liiketoimintaa jo kolmesataa vuotta sitten. 1700-luvulla Ruotsi valloitti Käkisalmen läänin ja kielsi talonpojilta vapaan kaupan ja vientitoiminnan. Kun voi oli tärkein ja arvokkain vientituote, niin erityisesti Enon ja Tuupovaaran alueelta yritteliäät talonpojat salakuljettivat voita suuria määriä Venäjälle. Kuten huomaatte, jo 1700-luvulla vientisulkuja käytettiin toimintakeinoina valtioiden välisissä kiistoissa.

Varsinainen meijeriteollisuuden kehitys lähti liikkeelle suurten nälkävuosien jälkeen 1867-1868. Separaattorin rynnistys Suomeen 1878 helpotti ja nopeutti merkittävästi maidon käsittely. Pian pääosin pitäjien suurimmat maidontuottajat muodostivat meijeriyrityksiä, jotka suurelta osin muuttuivat vuonna 1902 voimaan tulleen osuustoimintalain myötä osuuskunniksi. Kulkuyhteydet olivat huonot, joten pieniä meijereitä oli pitäjittäin, joissain useampiakin.

Nurmeksessa ongelmaa ratkaistiin perustamalla kuorima-asemia raaka-aineen turvaamiseksi voin valmistuksen. Enimmillään kuorima-asemia oli NOM:in alueella yli 60. Myös Valio kiinnostui 1900-luvun alussa maidon jalostuksen kehittämisestä ja voin rinnalle tuli myös juustot hyvän markkinatilanteensa ansiosta. Huomioitavaa on, että emmentaljuuston valmistus ensimmäisessä osuusmeijerissä on aloitettu jo1908, nimenomaan Joensuussa.

Koska laadukkaat tuotteet tarvitsevat ammattitaitoiset tekijät sekä oikeanlaiset koneet ja niiden huoltajat, oli huolehdittava myös koulutetun henkilöstön saannista. Tämä oli havaittu ja Simananniemen kartano Liperissä oli perustanut 1869 maatilan tyttärille tarkoitetun kaksi vuotisen meijeri- ja karjanhoitokoulun. Simananniemen koulusta tulikin meijereiden palvelukseen oppinsa saaneita meijerskoja. Vastaavasti Siikasalmen koulutilalle 1886 perustama maanviljelyskoulu pojille edesauttoi tietotaidon etenemistä maanviljelyyn ja karjanhoitoon. Sieltä siis teknistä osaamistakin oli tarjolla.

Ensimmäinen yritys ammattikoulutetun väen järjestäytymiseksi alkoi 1906 ja perustava kokous oli tammikuussa 1909. Senaatti ei kuitenkaan vahvistanut yhdistyksen sääntöjä, joten asia raukesi. Toinen lähtö oli sitten 1915 ja sen seurauksena perustettiin myös alueellisia yhdistyksiä mm. 1917 Pohjois-Karjalaan. Edessä olleet sodat kuitenkin pysäyttivät tilanteen.

Sota-aika seisautti kehittymisen myös meijerialalla, mutta sotien jälkeen Pohjois-Karjalasta muodostui suurmeijereiden maakunta painopisteinään Joensuu ja Nurmes. Niiden rinnalla Kiteellä sinnitteli myös yhtiömuotoinen Kiteen meijeri. Naapurissa toimi Osuuskunta Tuote Savonlinnassa ja Särkisalmella.

Kylmätekniikan ja kulku-yhteyksien parantumisen myötä 1970-luvulla pikkumeijerit tippuivat pois kuvioista ja yhä useampi keskikokoinenkin meijeri ja juustola lopetti tuotteiden valmistuksen. Niin loppui Särkisalmen, Nurmeksen ja viimein Liperinkin juustoloiden toiminnat. 1990-2000-luvun meijeriteollisuuden murroksessa Joensuun meijerikin koko muutoksia: ensin voin ja myöhemmin kauppanesteiden valmistus ja pakkaus loppui ja keskityttiin juustoihin ja jauheisiin. Samassa rytäkässä sulkeutui monien ihmetykseksi myös Kouvolan meijeri. Yksi muutoksen selviytyjistä oli kuitenkin Joensuun sivutoimipisteenä toiminut Lieksan meijeri. Lieksan isännöitsijä perusti yksityisen, osin sekä maitopohjaisia ja osin kasvipohjaisia tuotteita valmistavan, Lieksan Laatuherkun.

Viime vuosina on noussut myös pienempiä paikallisia, yksityisiä yrityksiä maidonjalostajiksi. Kaikille toimijoille paikkansa on, mikäli talous kestää ja osaamista löytyy.

Sotien jälkeen startattiin ammattiyhdistystoiminta kolmannen kerran. Toukokuussa 1945 perustettiin MVL nykymuodossa ja syyskuussa 1946 myös Pohjois-Karjala sekä Kymeen alue sai omat kerhonsa. Siispä yli sata vuotta, joista 80 aktiivisesti, on rakennettu edunvalvontaa meijerialan ammattilaisten piirissä Pohjois-Karjalassa ja Kymeen alueella.

Rakennemuutos näkyi myös MVL:n yhdistyksissä, minkä tiimoilta myös Pohjois-Karjalan ja Kymi-Saimaan Kerhojen kesken syntyi tiivistä yhteistoimintaa esimerkiksi retkinä Kuusamossa olleeseen MVL:n Mustoseen.  Yhteistoiminta eteni osin MVL:n sääntömuutostenkin vaikutuksesta niin, että 2007 Kymi-Saimaan ja Pohjois-Karjalan alueyhdistykset yhdistyivät MVL Kymi-Karjalaksi.

Yhdistyksemme on maantieteelliseltä alueeltaan pitkä: Haastetta onkin ollut pitkien välimatkojen takana asuvien jäsenten saaminen yhteisiin tapahtumiin. Paikallisesti toimintaa on saatu viriteltyä vuorotöiden ja muun vapaa-aikatarjonnan lomassa. Yhdistyksemme jäsenille harmillinen oli Kymeen alueella Fazerin luopuminen maidonjalostuksesta, jolloin toiminta ja jäsenistökin siellä suunnalla on supistunut oleellisesti. Pohjois-Karjalan suunnalla kehitys on tällä hetkellä positiivinen ja toiveikas Joensuun tehtaan toiminnan laajentuessa.

MVL jäsenineen on arvostettu yhteistyökumppani kehittävän, uudistuvan ja neuvottelevan toimintatapansa vuoksi. Myös liiton jäsenkunta on valinnoillaan ilmaissut arvostuksensa: onhan valtuuston puheenjohtajana Joensuusta Kuosmasen Katja ja hallituksessa aloitti Hiltusen Marika.

Muutokset luovat monia mahdollisuuksia ammattihenkilöstölle ja jäsenhankinnallekin. Jokainen meistä voi olla uudelle työkaverille se ”kummi”, joka ohjaa ja kannustaa mukaan MVL:n toimintaan ja jäseneksi. Ammatillisen osaamisen arvostus muutoksissa näkyy selkeästi esimerkiksi siinä, että tulevana kesänä meillä Joensuun tehtaalla on yhteensä 17 meijeristiopintoja suorittavaa työntekijää eli harjoittelijaa, muiden opiskelijoiden lisäksi.

Jokainen jäsen on meille tärkeä! Kuten Marika Maitotalous-lehdessä totesi: pienikin panos voi olla se puuttuva palanen, joka saa muutoksen aikaan. Olit sitten varttunut konkari tai juuri mukaan tullut, Kiitos että olet mukana.

Juhlikaamme siis alueemme 80-vuotista ammattiyhdistystoimintaa mitä parhaimmassa seurassa. Iloista iltaa kaikille!