Pääkirjoitus: Pahin umpisolmu vuosikymmeniin

  • On parempi sopia kuin sotia.
  • Ei pidä provosoitua, jos provosoidaan.
  • On aina nopeampaa rikkoa kuin rakentaa.

Menneen maailman sovittelevat viisaudet tuntuvat tällä hetkellä kovin kaukaisilta. Maailmankirjat ovat menossa huonoon suuntaan.

Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan ei näy loppua. Venäjän rajojen sisäpuolella vallitsee diktatuuri, opposition edustajat vaiennetaan väkivalloin. Yhdysvalloissa käydään huolestuttavaa presidentinvaalikampanjaa. Trumpin kampanja perustuu kilpailijoiden mustamaalaamiseen ja ulkopoliittiseen arvaamattomuuteen. Presidentti Biden unohtaa asioita, kaatuilee ja epäilyttää, onko hän enää työkykyinen presidentin tehtävään.

Suomenkin tilanne on huolestuttava. Puoluepolitiikka on muuttunut mustavalkoiseksi ja konfliktihakuiseksi. Jää vaikutelma, että ollaan sitä tyytyväisempiä, mitä enemmän toista saadaan tylytettyä. Aivan oma lukunsa on some-maailma, jossa haetaan ”näppäriä” irtopisteitä toisia nolaamalla. Useampi tuttuni on lakannut seuraamasta Twitteriä, nykyistä X:ää, kun siellä käytävä keskustelu on mennyt niin myrkylliseksi.

Politiikan mustavalkoisuus on valunut myös Suomen työmarkkinoille. Ollaan pahimmassa umpisolmussa vuosikymmeniin. Vanha perinteinen ajattelu oli, että työpaikkojen asiat koskevat työntekijöitä ja työnantajia. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen oli järkevää hakea pitkäjänteisiä kompromisseja, koska ”hallitukset tulivat ja menivät”.

Nyt työmarkkina-asiat ovat vahvasti siirtyneet maan hallitukselle ja poliittiseen pöytään. Onko tämä hyvää tai viisasta? Ainakin hintana ovat poliittiset lakot ja pahimmillaan neuvottelusuhteiden pysyvä tulehtuminen.

Mennyt työmarkkinavaikuttaja Jorma Reini sanoi jotain tyyliin: ”Työmarkkinajärjestöt ovat erinomaisia järjestöjä. Ne pystyvät ratkaisemaan lähes kaikki ongelmat, jotka ovat itse aiheuttaneet.” Jos nykymeno jatkuu, joutuu tämäkin lausahdus nykykonfliktien takia vanhojen mietelmien kaatopaikalle.

Ulospääsy nykyisestä jumista näyttää epätodennäköiseltä, mutta sitä kannattaisi ehdottomasti hakea. Seuraavasta neuvottelukierroksesta tulee vaikea, jos sinne lähdetään soihtujen ja bensakanisterien kanssa. Työmarkkina-asioissa maltti, toisen kuunteleminen ja arvostaminen ovat edelleen tarpeellisia taitoja.

Markku Salomaa
(Maitotalous 1/2024)