Onnistuneet työterveysneuvottelut hyvä väylä työhönpaluulle

Työkyky on herkkä asia, ja työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen voi olla vaikea paikka. Työterveyshuollon vetämät työterveysneuvottelut voivat parhaimmillaan olla hyvä keino päästä sopimaan työhönpaluuta helpottavista asioista. Neuvotteluissa onnistuminen vaatii kuitenkin molemminpuolista valmistautumista ja halua löytää haasteisiin ratkaisut sopimalla.

Jarkko Pehkonen suosittelee käyttämään työpaikan työsuojeluvaltuutettua tai luottamusmiestä avustajana työterveysneuvotteluissa. (Kuva Wilma Hurskainen)

Terveys ja työkyky ovat hyvin henkilökohtaisia ja herkkiä asioita meille kaikille. Työntekijää suojelevat säännökset lähtevät siitä, että sairastumisen tai vammautumisen vaarat on tullut mahdollisuuksien mukaan ennakoida ja poistaa etukäteen. Kaikkia sairauspoissaoloja ei kuitenkaan voida välttää, ja poissaolon kestäessä tulevat eteen työhönpaluuta edistävät toimenpiteet.

Jäljelläolevan työkyvyn selvittäminen

Työantajan työterveyshuollolla on omat lakiin perustuvat velvoitteensa puuttua yleisellä tasolla terveydelle vaaran aihetta antaviin tekijöihin ja ryhtyä yksittäisen toimihenkilön sairauspoissaolon pidentyessä toimiin jäljellä olevan työkyvyn ja työhönpaluun mahdollisuuksien selvittämiseksi. Kun Kela on maksanut toimihenkilölle sairauspäivärahaa 90 arkipäivän ajan, on työterveyslääkärin tehtävä lausunto toimihenkilön jäljellä olevasta työkyvystä. Lausunnossa selvitetään lääketieteellisesti työkyvyttömyyden syytä, sen aiheuttamaa rajoitetta työn tekemiselle ja rajoitteen oletettua kestoa. Työterveyshuollon aktivoituminen pitkän sairausloman aikana on siis tarpeen jo näistä syistä, toisin sanoen sairauspäivärahan maksamisen jatkumisen turvaamiseksi.

Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen ei kuitenkaan riitä yksistään. Työterveyshuolto usein tarjoaa työnantajalle ja toimihenkilölle mahdollisuutta työterveysneuvotteluun, joka on työnantajan ja toimihenkilön välistä neuvottelua työhönpaluun nopeuttamisesta ja helpottamisesta. Työterveyshuolto on neuvotteluissa lääketieteellisen asiantuntijan asemassa, mutta itse neuvottelu on toimihenkilön ja työnantajan välistä.

Riittäväsi aikaa ja harkintaa neuvotteluihin

Työterveysneuvottelu on vapaaehtoista, joten toimihenkilöä tai työnantajaa ei voi sellaiseen pakottaa. Neuvottelu on kuitenkin hyvä tapa saada terveyttä koskeva asia keskusteluun ja löytää yhteinen malli, jolla työhönpaluu on mahdollisimman kivuton kaikkien kannalta.

Joskus työhönpaluuta helpottavat ratkaisut ovat tilapäisiä ja helposti järjestettäviä, kuten määräaikainen tehtävänmuokkaus tai osa-aikaisuus. Toisinaan työterveysneuvotteluissa on sovittu isoistakin muutoksista, kuten pysyvistä tehtävänmuutoksista tai merkittävien apuvälineiden hankkimisesta toimihenkilön käyttöön.

Käytäntö on osoittanut, että onnistunut työterveysneuvottelu vaatii riittävää ajankäyttöä ja harkinta-aikaa sekä toimihenkilön että työantajan puolelta. Vastapuolta on myös osattava kuunnella ja omat esitykset on osattava perustella. Hyvin perusteltu ja valmisteltu näkemys on helpompi esittää eteenpäin.

Työterveyshuolto voi antaa omaa näkemystään siitä, millaista työtä se pitää toimihenkilölle hänen terveydentilansa huomioiden sopivana tai millaisia töitä hänen tulee välttää. Työterveyshuolto ei kuitenkaan pysty sopimaan asioista työnantajan ja toimihenkilön puolesta. Vastuu on molemmilla työsuhteen osapuolilla.

Neuvotteluissa tulee pyrkiä arvostavaan, rakentavaan ja eteenpäin suuntaavaan keskusteluun. Työkyvyn menettämisen syyt tulee tunnistaa, mutta niiden yletön läpikäynti ei edistä ratkaisun löytämistä. Ratkaisu vallitsevaan tilanteeseen löytyy vain tunnustamalla vallitseva tilanne ja hakemalla yhteinen tilannekuva siitä, millainen työ tai sen mitoitus on toimihenkilölle tarpeen työhön palatessa.

Usein työterveysneuvottelu jää hieman vajaaksi, jos asiat yritetään saada valmiiksi yhdellä istumalla. Kannattaakin harkita, että voisiko neuvottelun sopia kaksiosaiseksi, jolloin ensimmäisessä osassa käytäisiin läpi työterveyshuollon arvio työn tekemisen rajoitteista ja molempien osapuolten ensimmäiset näkemykset siitä, millaisia vaihtoehtoja voisi harkita. Kun ensimmäisen osan jälkeen jäisi jokunen päivä aikaa harkita asiaa, toiseen osaan mennessä kumpikin osapuoli olisi ehtinyt selvittää eri vaihtoehtojen toteuttamista ja harkita omaa kantaansa niihin. Usein neuvottelutuloksen saavuttaminen vaatii hieman aikaa ja vaivaa, mutta niiden käyttö usein kannattaa.

Työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies avuksi

Toimihenkilöllä on oikeus saada työterveysneuvotteluun paikalle avustaja, joka voi olla esimerkiksi työpaikan työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies. Avustajan rooli on sananmukainen eli hän ei neuvottele toimihenkilön puolesta. Asustaja voi kuitenkin käydä asiaa toimihenkilön kanssa jo ennen työterveysneuvottelua ja olla tukena itse neuvottelutilanteessa. Usein avustaja kykenee tuomaan toimihenkilölle esiin ajatuksia ja näkökulmia, jotka auttavat ymmärtämään tilannetta ja eri vaihtoehtoja. Avustajan käyttö neuvotteluissa on tästä syystä suositeltavaa. Asiaa kannattaa käydä hänen kanssaan läpi jo ennen neuvottelua.

Työterveysneuvottelusta laaditaan useimmiten muistio, mikä on suositeltava tapa. Mikäli muistioon kirjataan toimihenkilön terveydentilaa koskevia seikkoja, on muistion jakelua harkittaessa huomioitava työntekijän tietosuoja. Työnantajan edustajista arkaluontoista terveydentilatietoa saavat käsitellä vain ne, joille tuon tiedon käsitteleminen on heidän tehtäviensä hoitamisen kannalta tarpeellista.

Työterveysneuvottelu on hyvä mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin. Jos asia tulee ajankohtaiseksi, löydät lisätietoa neuvotteluiden tarkoituksesta ja kulusta esimerkiksi Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen nettisivuilta. Työturvallisuuskeskus on myös julkaissut vuonna 2018 mainion oppaan, joka löytyy netistä Työterveysneuvottelut – Pieni opas työpaikalle ja työterveyshenkilöstölle (TTK)

Teksti Jarkko Pehkonen, asianajaja, Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy

(Artikkeli julkaistu 2/2022 Maitotalous-lehdessä)