Ruoka-alan järjestöjen avoin kirje päättäjille 18.2.2026. (Ruotsinkielinen versio löytyy suomenkielisen alta).

Hallitus viimeistelee parhaillaan koko suomalaiselle ruoka-alalle merkittävää lakiesitystä. Elintarvikemarkkinalain uudistuksella halutaan turvata reilut pelisäännöt alan toimijoiden sopimuksissa sekä estää vahvan markkinavallan väärinkäyttö. Elintarvikkeiden tuotannosta vastaavat järjestöt MTK, SLC, SEL, MVL, ETL, Ammattiliitto Pro ja Loimu pitävät lakiuudistusta välttämättömänä.

Suomalainen ruoka-ala on koko yhteiskunnan kannalta kriittinen toimiala. Se työllistää noin 320 000 ihmistä, mikä on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä, ja tuottaa kansantaloudelle yli 19 miljardin euron arvonlisän – lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Lisäksi ruoka-ala tuo julkiseen talouteen vajaat 11 miljardia euroa vuodessa veroina ja veroluonteisina maksuina ja investoi jokaiseen Suomen maakuntaan. Alalla yrittävät ja työtään tekevät vastaavat suomalaisten ruokaturvasta vuoden jokaisena päivänä.

Pian eduskunnan käsittelyyn tulevan elintarvikemarkkinalain uudistuksen tavoitteena on vahvistaa reilua ja vastuullista toimintaa koko ruokaketjussa. Lakiuudistusta on kritisoitu kaupan taholta.

Kaupan mukaan laki kaventaisi kuluttajien valinnanvapautta. Laki ei kutenkaan estä kuluttajaa valitsemasta ostoskoriinsa brändituotteita tai kaupan omia merkkejä, vaan se luo markkinoille yhdenvertaiset ja reilut pelisäännöt kaikille toimijoille. Tämä varmistaa kuluttajalle jatkossakin laajan valikoiman laadukkaita elintarvikkeita. Reilu ja vastuullinen markkinakäyttäytyminen ei johda kuluttajahintojen nousuun.

On myös kuluttajan etu, että Suomessa säilyvät laajat ja monipuoliset valikoimat sekä kotimainen, kannattava ruokaketju, joka kykenee vastaamaan kysyntään. Ehdotetulla sääntelyllä pyritään ennaltaehkäisemään markkinahäiriöitä ja vastaamaan tilanteeseen, jossa kauppa toimii samanaikaisesti sekä tavarantoimittajien tuotteiden ostajana että niiden kilpailijana omien merkkien kautta.

Suomen ruokakauppa on poikkeuksellisen keskittynyt. Tästä syystä kaikki tavarantoimittajat ovat lähtökohtaisesti neuvotteluvoimaltaan heikommassa asemassa kuin ostajat, riippumatta yrityksen koosta tai kotimaasta. On välttämätöntä, että lainsäädäntö antaa suojaa epäreiluja käytäntöjä vastaan ja estää sen, että sääntelyn puutteet johtaisivat kotimaisen tuotannon heikentymiseen tai tuonnin kasvuun.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan kaupan omien merkkien osuus on erityisen korkea vähän jalostetuissa tuotteissa, kuten kanamunissa sekä maito- ja lihatuotteissa, jotka ovat lähellä alkutuotantoa. Näissä tuoteryhmissä osuus on ollut viime vuosina kasvussa. PL-tuotteet ovat monille elintarvikeyrityksille tärkeitä, mutta niiden valmistukseen tarvitaan kuitenkin tasapuoliset ja oikeudenmukaiset pelisäännöt.

Elintarvikemarkkinavaltuutetun toistuvasti esiin tuoman näkemyksen mukaisesti kilpailuilla markkinoilla mahdolliset lisäkustannukset eivät siirry automaattisesti kuluttajahintoihin. Emme näe perusteita väitteille hintatason yleisestä noususta lain uudistuksen seurauksena. Ruoan hinnat ovat viime vuosina nousseet tuotantokustannusten nousun vuoksi, mutta Suomessa kehitys on ollut maltillisempaa kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Elintarvikemarkkinalain uudistus on askel kohti terveempiä ja kestävämpiä markkinoita. Se tukee kotimaista ruoantuotantoa, turvaa työpaikkoja ja vahvistaa koko Suomen taloutta. Tämä on koko ruokaketjun etu – myös kaupan ja kuluttajan.

Tero Hemmilä, puheenjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
Mats Nylund, puheenjohtaja, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC
Veli-Matti Kuntonen, puheenjohtaja, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL
Markku Salomaa, toiminnanjohtaja, Meijerialan ammattilaiset MVL
Mikko Käkelä, toimitusjohtaja, Elintarviketeollisuusliitto ETL
Niko Simola, puheenjohtaja, Ammattiliitto Pro
Mikko Salo, toiminnanjohtaja, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu

Rättvisa spelregler skyddar finländsk mat och arbetstillfällen

Regeringen håller för närvarande på att färdigställa ett lagförslag som kommer att få betydande konsekvenser för hela den finländska livsmedelsbranschen. Reformen av livsmedelsmarknadslagen syftar till att säkerställa rättvisa spelregler i avtal mellan branschaktörer och förhindra missbruk av stark marknadsställning. De organisationer som ansvarar för livsmedelsproduktionen, MTK, SLC, SEL, MVL, ETL, Fackförbundet Pro och Loimu, anser att lagreformen är nödvändig. 

Den finländska livsmedelsbranschen är en viktig sektor för samhället som helhet. Den sysselsätter cirka 320 000 personer, vilket motsvarar nästan 12 procent av alla sysselsatta, och genererar över 19 miljarder euro i mervärde för nationalekonomin – nästan nio procent av landets totala mervärde. Dessutom bidrar livsmedelsindustrin med knappt 11 miljarder euro per år i skatter och skatteliknande avgifter till den offentliga ekonomin. Den investerar också i varje landskap i Finland. Varje dag året om strävar företagare och arbetstagare inom branschen efter att säkerställa livsmedelssäkerheten för finländarna. 

Enligt handeln skulle lagen begränsa konsumenternas valfrihet. Lagen hindrar dock inte konsumenterna från att välja märkesvaror eller butikskedjornas egna märken i sina varukorgar, utan skapar lika villkor för alla aktörer på marknaden. Detta säkerställer att konsumenten även i fortsättningen har ett brett utbud av högkvalitativa livsmedelsprodukter att välja mellan. Ett rättvist och ansvarsfullt marknadsbeteende leder inte till högre konsumentpriser.

Det ligger också i konsumenternas intresse att det i Finland upprätthålls ett brett och varierat utbud av produkter samt en lönsam inhemsk livsmedelskedja som kan möta efterfrågan. Den föreslagna lagstiftningen syftar till att förhindra marknadsstörningar och hantera situationer där handeln både köper leverantörernas produkter och konkurrerar med dem genom sina egna varumärken.

Den finländska livsmedelshandeln är exceptionellt koncentrerad. Av denna anledning har alla leverantörer i princip en svagare förhandlingsposition än köparna, oavsett företagets storlek eller ursprungsland. Det är nödvändigt att lagstiftningen ger skydd mot otillbörliga metoder och förhindrar att luckor i lagstiftningen leder till en minskning av den inhemska produktionen eller en ökning av importen.

Enligt Konkurrens- och konsumentverket är andelen av handelns egna märkesvaror särskilt hög för de produkter som har en låg förädlingsgrad, såsom ägg samt mjölk- och köttprodukter som ligger nära primärproduktionen. Egna märkesvaror är viktiga för många livsmedelsföretag, men produktionen av dem förutsätter jämlika och rättvisa spelregler.  

Reformen av livsmedelsmarknadslagen är ett steg mot en sundare och mer hållbar marknad. Den stöder den inhemska livsmedelsproduktionen, tryggar arbetsplatser och stärker hela Finlands ekonomi. Rättvisa spelregler är avgörande för att hela livsmedelskedjan ska fungera, och reformen ligger därför i allas intresse, även handelns och konsumenternas.   

Tero Hemmilä, ordförande, Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK 
Mats Nylund, ordförande, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC
Veli-Matti Kuntonen, ordförande, Finlands Livsmedelsarbetareförbund SEL
Markku Salomaa, verksamhetsledare, Meijerialan ammattilaiset MVL  
Mikko Käkelä, VD, Livsmedelsindustriförbundet ETL 
Niko Simola, ordförande, Fackförbundet Pro 
Mikko Salo, verksamhetsledare, Loimu