Pääkirjoitus: Lasikattojen vaihtoviikot   

Järjestö- ja yritysmaailma eivät ole siskoja keskenään. Keväällä julkaistiin tutkimus, jossa todettiin pörssiyritysten toimitusjohtajapestien keston lyhentyneen reilusta viidestä vuodesta keskimäärin 4,8 vuoteen. Tutkimuksessa oltiin huolissaan kausien lyhenemisestä ja toivottiin pidempää jatkuvuutta yritysjohtoon.

Pörssiyritysten kellotaajuus on järjestömaailmaa nopeampi. Jos yritykseen valittu toimitusjohtaja epäonnistuu useammalla kvartaalilla, lähtö voi tulla nopeasti. Aina lyhyt pesti ei edes kerro epäonnistumisesta. Saattaa olla, että yhtiöön on palkattu toimitusjohtaja viemään vaativa muutosprosessi läpi. Kun savotta on onnistuneesti maalissa, saattaa olla uuden johtajan paikka.

Työmarkkinajärjestöissä on tapahtumassa useampia henkilövaihdoksia, joissa ei katsota kvartaalia vaan enemmänkin kymmentä vuotta. Yleensä vaihdokset ovat tapahtumassa niin, että vakanssinhaltija on siirtymässä vanhuuseläkkeelle ja poislähtö on ollut tiedossa pitkään.  

Akavan Maria Löfgren ja KT:n Henrika Nybondas-Kangas ovat olleet järjestöjensä johdossa jo hetken aikaa. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n johdossa vuodesta 2015 ollut Jyri Häkämies jättää tehtävänsä keväällä 2026. Tilalle on tulossa Minna Helle Teknologiateollisuudesta. STTK:ssa Antti Palola lopettelee pitkää puheenjohtajauraansa joulun alla ja paikkaan ollaan valitsemassa Else-Mai Kirvesniemeä Tehystä.

Työmarkkinajärjestöissä on siirrytty yhä enemmän naisjohtajien aikaan. On puhuttu lasikattojen murtumisesta. Kaikki yllä kuvatut vaihdokset ovat sellaisia, että naisjohtaja tulee miehen tilalle.  

MVL:n hallinnossa molemmat sukupuolet ovat olleet suht hyvin edustettuina alkusitkuttelun jälkeen. Ensimmäiset vuosikymmenet mentiin miespuheenjohtajilla. MVL:n hallituksen ensimmäinen naispuheenjohtaja oli Paula Ruti vuonna 1979, minkä jälkeen on menty vuorovedolla. MVL:n valtuustossa on sen sijaan tapahtunut todellinen puheenjohtajakeikaus miehiltä naisille. Kun Heikki Lammela 2004 luopui puheenjohtajan nuijasta, paluuta ei enää ole ollut. Katja Kuosmanen on viides peräkkäinen valtuuston naispuheenjohtaja.

Onko työmarkkinajärjestöissä enää lasikattoja rikottavaksi? Ehkä on päästy tilanteeseen, jossa sukupuoli ei määritä sitä, kuka voi tulla valituksi. Vastuutehtäviin voi hakeutua niin nainen kuin mieskin ja valituksi tulee se, jonka valitsijat siinä tilanteessa katsovat parhaaksi ja soveliaimmaksi.

Pois jättäytyville puheenjohtajille Johanna Kaihualle ja Antti Palolalle kiitokset kaikesta, mitä olette tehneet suomalaisen työmarkkinakentän eteen. Kaikille lukijoille oikein rauhallista joulua ja hyvää vuotta 2026.

Markku Salomaa, Maitotalous 4/2025