Vuosiloman ABC: Muista nämä tärkeät asiat ennen lomalle lähtöä
Miten ajattelit viettää kesälomasi? Laiturin nokassa vai perheen kanssa reissaten? Oikeus vuosilomaan perustuu lakiin, mutta vuosilomalaissa on myös monia muita säädöksiä, jotka vaikuttavat muun muassa loman antamiseen ja siihen, missä vaiheessa kesää pääset nauttimaan mökkilaiturin rauhasta.
Työnantajan on kuultava toimihenkilöiden lomatoiveita, mutta työnantaja päättää, milloin vuosiloma pidetään. Työnantaja voi määrätä vuosilomasta 24 päivää lomakaudelle, eli ajalle 2.5.–30.9. Jos irtisanomisaika osuu lomakaudelle, työnantaja voi sijoittaa kesäloman irtisanomisajalle, vaikka työntekijällä ei ole työntekovelvoitetta.
Vuosiloma annetaan yleensä yhtenä jaksona, mutta työnantaja voi jakaa 12 arkipäivää ylittävän osan kesälomasta useampaan osaan, jos se on välttämätöntä tuotannon ylläpitämiseksi.
Keskeytymättömän kolmivuorotyön vuosiloman pitämisestä on työehtosopimuksessa tarkempia määräyksiä.
Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohta pääsääntöisesti kuukautta ennen loman alkua. Poikkeustilanteessa ilmoitusaika voi olla kaksi viikkoa.
Miten työsuhteen pituus vaikuttaa vuosiloman kertymiseen?
Vuosiloman kesto määräytyy työsuhteen pituuden mukaan. Jos on ollut töissä alle vuoden 1.4. olevalla tarkasteluhetkellä, lomaa kertyy kaksi vuosilomapäivää jokaiselta työssäolokuukaudelta. Jos taas on työskennellyt tasan tai yli vuoden, lomaa kertyy kaksi ja puoli päivää per työssäolokuukausi. Työssäolokuukaudessa pitää olla 14 työpäivää tai 35 tuntia työtä.
Jos työskentelee normaalisti vähintään 14 työpäivänä kuukaudessa ja johonkin kuukauteen tulee vain 13 työpäivää, ei tältä kuukaudelta kartu vuosilomaa. 35 tunnin sääntö koskee niitä työsuhteita, joissa pääsääntöisesti työskennellään alle 14 päivänä kuukaudessa.
Vuosilomalain mukaan työssäolonveroisiksi päiviksi lasketaan esimerkiksi tietyt perhevapaapäivät, sairauspäivät, lomautuspäivät ja vuorotteluvapaapäivät.
Sopiminen vuosiloman siirrosta työnantajan kanssa
Vuosiloman siirrosta voi sopia työnantajan kanssa ja siirtää säästövapaaseen kolmen viikon (18 päivää) ylittävän osan. Jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta eikä työntekijällä ole pekkaspäiviä, hän voi sopia työnantajan kanssa kahden vuosilomapäivän siirtämisestä kesälomakauden ulkopuolelle. Tällöin saa neljä vuosilomapäivää kahden sijasta.
Työehtosopimuksen mukaan työnantajalla on oikeus antaa 18 lomapäivää (3 viikkoa) ylittävä vuosiloman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakauden (2.5.-30.9) aikana. Vuosiloman siirtämisen tulee olla yrityksen toiminnan kannalta tarpeellista, ja työnantajan on neuvoteltava siitä asianomaisen toimihenkilön kanssa.
Jos vuosiloma siirretään lomakauden ulkopuolelle, pääsääntönä on, että se annetaan 1,5 kertaisena. Jos pitämätöntä lomaa ei pystytä antamaan, vaan se korvataan rahana, maksetaan pitämätön loma yksinkertaisena ja lomaraha kaksinkertaisena.
Mahdollisista vuosiloman keskeytyksistä on hyvä sopia pelisäännöt ja korvaus työpaikalla ennen lomakauden alkua.
Miten toimia, jos sairastuu lomalla?
Jos sairastuu ennen lomaa tai loman aikana, on tärkeää ilmoittaa työnantajalle työkyvyttömyydestä mahdollisimman pian ja pyytää loman siirtoa. Työnantajalla on oikeus pyytää selvitys työkyvyttömyydestä.
Jos työkyvyttömyys alkaa ennen vuosilomaa, lomapäivät siirtyvät myöhempään ajankohtaan, josta sovitaan erikseen työnantajan kanssa. Jos sairastuu lomalla, omavastuuaika voi lyhentää lomaa. Työntekijällä on aina oikeus vähintään 24 päivän lomaan, mutta sen ylittäviin lomapäiviin tulee omavastuuaika. Jos lomapäiviä on kertynyt 30, loma voi omavastuuajan takia lyhentyä enintään kuusi päivää.
Vuosilomapalkka ja lomaraha
Vuosiloman aikana maksetaan vuosilomapalkkaa. Esimerkiksi, jos pidät heinäkuussa lomaa kolme viikkoa, vuosilomapalkkasi lasketaan seuraavasti: kuukausipalkkasi jaetaan heinäkuun työpäivien määrällä (23) ja kerrotaan lomapäivien määrällä. Koska vuosiloman pitäminen ei saa pienentää kuukausipalkkaasi, loppuosa heinäkuun palkasta maksetaan normaalina kuukausipalkkana. Palkkalaskelmat kannattaa aina tarkistaa myös vuosilomapäivien osalta.
Meijerialan Ammattilaisten työehtosopimuksessa on sovittu lomarahasta. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta. Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä ja loput lomalta palattuasi. Lomarahan ja vuosilomapalkan maksamisajankohdassa voi olla myös yrityskohtaisia sopimuksia.
50 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus vaihtaa kuusi arkipäivää lomarahavapaaksi. Alle 50-vuotiaatkin voivat sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.
Jos työsuhde päättyy, pitämättömät lomat maksetaan lomakorvauksena. Kuukausipalkka jaetaan 25:llä ja kerrotaan pitämättömien vuosilomapäivien määrällä.
Lomakorvauksesta maksetaan myös lomaraha päättyneeltä loman määräytymisvuodelta, jos työsuhde on päättynyt lomakautena työnantajan toimesta tuotannollisin ja taloudellisin syin. Eläkkeelle jääville ja varusmiespalvelukseen lähteville maksetaan myös lomaraha.
Ennen lomakauden alkamista kannattaa sopia sijaisuuksista ja MVL:n työehtosopimuksen mukaisesta sijaisuuskorvauksesta.
Vuosilomalaki pähkinänkuoressa:
• Lomanpääräytymisvuosi 1.4.-31.3.
• Lomakausi 2.5.-30.9.
• ns. talvilomakausi 1.10.-30.4.
• Vuosilomapalkka = palkka, jonka saat vuosiloman aikana.
• Vuosilomakorvaus = korvaus pitämättömistä vuosilomista. Maksetaan pääsääntöisesti työsuhteen päätyttyä.
• Lomaraha = 50 % vuosilomapalkasta. Sovittu vain työehtosopimuksessa. Vuosilomalaki ei tunne lomarahaa.