RIP suomalainen osaaminen?

Petteri Orpon hallitus on leikannut jatkuvasta oppimisesta yhdessä vuodessa yhteensä yli 300 miljoonaa euroa. Aikuiskoulutustuki loppuu elokuun 2024 alusta alkaen. Toimivan ja yhteiskunnalle erittäin kustannustehokkaan järjestelmän romuttamista kummeksuvat kaikki, eikä kukaan tunnustaudu idean isäksi tai äidiksi. Ehkä idean keksijää hävettää, ja on syytäkin.

Taina Vallander on STTK:n yhteiskuntavaikuttamisesta vastaava johtaja. Kuva Jukka Erätuli.

Euroopassa on panostettu viime vuosina runsaasti aikuisväestön osaamiseen. Koulutus kuuluu jäsenmaiden toimivallan piiriin, mutta Euroopan unioni voi tehdä esityksiä, suosituksia ja aloitteita tärkeiksi katsomistaan yhteisistä asioista. Unionin suositusten taustalla on globaali kehitys, jossa käydään kovaa kisaa parhaista innovaatioista ja investoinneista. Kisassa pärjääminen edellyttää korkeaa osaamista ja tuottavuutta. Moni muu talousalue ajaa Euroopan ohi osaajien määrässä, mutta ennen kaikkea panostuksissa osaamiseen.

EU-suosittaa, että jäsenmaat parantavat ja helpottavat kansalaisten mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen taloudellisesti ja koulutuksen tarjonnan osalta. EU on myös linjannut, että kaikilla on oltava tulotasoon ja asemaan katsomatta tasaveroinen mahdollisuus parantaa omia osaamisvalmiuksiaan.

Monet EU-maat ovatkin panostaneet viime vuosina voimakkaasti erityisesti työssä olevan aikuisväestön osaamisen kehittämiseen, kannusteisiin ja tukiin sekä koulutusjärjestelmän joustavoittamiseen työikäisten tarpeita vastaavaksi. Aiemmin katseet tähyilivät Suomesta esimerkkiä. Esimerkiksi Ruotsi kopioi hiljattain suomalaisen aikuiskoulutustukimallin valmistellessaan työikäisten opiskelun aikaista toimeentuloa tukevaa järjestelmää.

Samaan aikaan Suomi ui osaamisen vastavirtaan.

Lue STTK:n yhteiskuntavaikuttamisesta vastaavan johtajan Taina Vallanderin koko kirjoitus Maitotalouden näköislehdestä