Anne Somer: Trendikkäimmät tulevaisuuden työpaikat ovat elintarvikealalla

Toukokuussa Elintarviketeollisuusliiton Työ ja osaaminen -edunvalvontakokonaisuudesta vastaavana johtajana aloittaneella Anne Somerilla on riittänyt kiirettä. Uusi työ ja tehtävät ovat vieneet häntä eri puolille Suomea tutustumaan alan yrityksiin ja toimialaan. Kustannusten nousu, energiakriisi ja osaavan työvoiman riittäminen haastavat elintarviketeollisuuttakin tällä hetkellä. Tulevaisuudenuskoa alaan antaa muun muassa kotimaisen ruoan arvostus. Anne Somer uskookin, että tulevaisuudessa trendikkäimmät työpaikat löytyvät elintarvikealalta. Näin hän vastaili Maitotalouden kysymyksiin syyskuussa.

ETL
Mistä tulit ETL:ään?
Tulin Elintarviketeollisuusliittoon Teknologiateollisuus ry:stä, joka on yksi EK:n jäsenliitoista. Teknologiateollisuudessa johdin Työehdot -tiimiä ja tehtävässäni keskiössä olivat yritysten työelämään liittyvä edunvalvonta. Vastasin muun muassa työlainsäädännön kannanmuodostuksen ja vaikuttamisen puolesta sekä Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n työehtosopimusten neuvottelutoiminnasta.

Miltä uusi työ on tuntunut ja miten työ lähtenyt käyntiin?
Tehtävät, kuten jo osasin odottaakin, vaikuttavat haastavilta ja mielenkiintoisilta. Olen saanut kiertää useissa alan yrityksissä ja päässyt tutustumaan moninaiseen toimialaan. Keskustelut yrityksissä ovat avanneet hyvin toimialan tämän hetken tilannetta ja tuoneet esille myös yritysten toimintaan liittyvät haasteet. Olen tavannut paljon myös sidosryhmiä. Kaikki neuvottelukumppanit ovat tulleet tutuiksi, mutta varmasti syksyn mittaan tapaamiset heidänkin kanssaan tiivistyvät.  

ELINTARVIKETEOLLISUUS
Miltä suomalainen meijeriteollisuus ja muu elintarviketeollisuus näyttää nyt?Elintarviketeollisuus on monimuotoinen toimiala. Kotimaisen ruoan saatavuus, huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat tällä hetkellä isosti esillä ja kotimaisen ruoka-alan arvostus on vahvistunut kuluttajien keskuudessa. Samalla elintarviketeollisuutta koettelee mittava kustannusten nousu ja energiakriisi. Lisäksi monet yritykset ovat myös joutuneet tekemään suuria muutoksia toimintaansa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja pakotteiden vuoksi. Alalla vallitseva epävarmuus on tuonut mukanaan haasteita elintarviketeollisuudessa toimivien yritysten toimintaan.

Entä tulevaisuudessa?
Koko elintarviketeollisuus, meijeriteollisuus mukaan lukien, tuottavat meille kotimaista ruokaa myös tulevaisuudessa. Kotimaista elintarviketeollisuutta arvostetaan ja raaka-aineiden laatuun luotetaan. Kansalaiskyselyjen mukaan neljä suomalaista viidestä pitää tärkeänä syödä kotimaista ruokaa. Tämä antaa alalle tulevaisuudenuskoa, selkänojaa ja kannustaa kuuntelemaan kuluttajien toiveita herkällä korvalla, mitä yritykset toki tekevät jo nytkin.  Ala kehittyy teknologisen kehityksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden avulla. Yritysten vastuullisuuden ja kestävän kehityksen huomioiva toiminta tekee alasta yhden tulevaisuuden mielenkiintoisimmista ja kehittyvimmistä toimialoista. Elintarvikealan yritykset tarjoavat tulevaisuudessakin työtä ja toimivat hyvinvoivan Suomen rakentajina. Trendikkäimmät tulevaisuuden työpaikat ovat elintarvikealalla, koska siellä pääsee vaikuttamaan siihen, mitä Suomi syö.   

Millä keinoin suomalainen elintarviketeollisuus menestyy tulevaisuudessa?
Elintarvikealan yritysten toimintaympäristö muuttuu nopeasti, muutoksia on paljon ja ne tapahtuvat kiihtyvällä vauhdilla. Meidän on löydettävä uusia keinoja, joilla yritykset pystyvät vastaamaan tämän hetken ja tulevaisuuden haasteisiin.  Meidän tulee luoda yrityksille mahdollisuudet kilpailukykyisten ja joustavien ratkaisujen tekemiseen, jotta ne pärjäävät muuttuneessa tilanteessa ja voivat kohdata ennakoimattomia muutoksia menestyksellisesti.

EDUNVALVONTA
Millaisia tavoitteita sinulla ETL:ssä on?
Elintarviketeollisuudessa on vahvistettu edunvalvonnan painopisteitä sekä työhön että osaamiseen. Osaavan työvoiman tarve on noussut keskeiseksi huolenaiheeksi elintarvikealan yrityksissä. Kyseessä on myös koko Suomen tasolla oleva ongelma. Työikäisten määrä pienenee koko ajan ja yritysten rekrytointiongelmat kasvavat. Tähän pystymme vastaamaan muun muassa edistämällä kotimaisen työvoiman rinnalla työhön johtavaa maahanmuuttoa. Toisaalta meidän tulee varmistaa elintarvikealan koulutuksen määrä ja laatu kaikilla koulutusasteilla lähellä elintarviketeollisuuden yrityksiä. Voisimme myös yhdessä MVL:n kanssa vahvistaa elintarvikealan houkuttelevuutta muun muassa lisäämällä elintarvikealan töiden näkyvyyttä lasten ja nuorten keskuudessa erilaisista yritysten työtehtävistä esimerkkejä hyödyntäen. Tällä tavoin voisimme edesauttaa, että uusia osaajia hakeutuu riittävästi alan koulutuksiin, ja näin myös osaltaan ratkaista osaajapulaa.

Mikä on mielestäsi jatkossa keskusjärjestön, liiton tai työpaikan rooli sopimisessa?Työmarkkinajärjestelmämme vaatii jatkuvaa ja myös kriittistä tarkastelua. Yksi keskeinen uudistus työmarkkinajärjestelmämme osalta oli, kun siirryttiin keskusjärjestötasolta liittotason sopimiseen ja yksi taso palkoista ja työehdoista sopimisesta poistui. Meidän tulee edelleenkin liittotasolla yhdessä edistää sopimisen siirtymistä sinne, missä yritysten ja myös työntekijöiden tarpeet ja erilaiset tilanteet parhaiten tunnetaan ja pystytään huomioimaan. Liittotasolla emme pysty laatimaan parhaita malleja jokaisen yrityksen ja työntekijän tarpeisiin. Tämä edellyttääkin, että työpaikoilla tapahtuva työntekijä- ja yrityslähtöinen sopiminen lisääntyy.

Miten työehtosopimustoiminta jatkuu ETL:ssä?
On pitkälti meistä liittotason toimijoista kiinni, miten työehtosopimustoimintaa tulemme jatkamaan. Uskon, että pystymme yhdessä näyttämään kykymme uudistaa työehtosopimuksia ja kehittämään niitä rakenteeltaan enemmän työpaikalla tapahtuvaa sopimista tukeviksi. Näemme, että työlainsäädännön ja myös työehtosopimusten ehtojen tulee olla sellaisia, että elintarvikeyritykset pärjäävät 24/7-yhteiskunnassa ja yrityksillä on mahdollisuudet vastata työntekijöiden erilaisiin tarpeisiin sovittaa yhteen työtä ja vapaa-aikaa. Tällä osaltamme varmistamme alan menestymisen myös tulevaisuudessa.

MVL
Mitä ajattelet Meijerialan Ammattilaisista?
Meijerialan ammattilaiset ovat meijeriteollisuuden yksi tärkeä henkilöstöryhmä. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö onkin yrityksen kantava voimavara, jonka avulla hoidetaan päivittäiset työtehtävät, ratkaistaan ongelmia ja luodaan uutta.

Mitä uutta tuot mukanasi ay-toimintaan ja esimerkiksi ETL:n ja MVL:n välisiin suhteisiin?
Liittotason toimivalla yhteistyöllä voimme tukea meijeriteollisuuden yritysten ja niiden henkilöstön menestymistä. Hyvä neuvottelukulttuuri ja avoin vuoropuhelu ovat menestyksen avaimet niin liittotason kuin työpaikkatason yhteistyön onnistumiseen. Tätä haluan edistää liittotason yhteistyön rakentamisessa ja toivottavasti voimme tarvittaessa antaa tukemme myös työpaikkatason neuvottelukulttuurin rakentamiseen, jos sellaiseen on tarvetta.

Anne Somer
Koulutus:
– Oikeustieteen maisteri, varatuomari
Työura:
-Toukokuusta 2022 alkaen ETL:n Työ ja osaaminen -edunvalvontakokonaisuuden johtaja. Tätä ennen toiminut johtajana Teknologiateollisuus ry:ssä ja työmarkkinajohtajana Sivistystyönantajat ry:ssä. Kaikkiaan noin 15 vuoden kokemus työmarkkina- ja koulutuspolitiikan aihepiireistä.
Harrastukset:
– Lenkkeily, kuntosali ja äänikirjat.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
Paljon vapaa-ajastani vievät lasten harrastukset. Kolmen K:n taktiikalla menen ja pyrin parhaani mukaan kuskaamaan, kannustamaan ja kustantamaan.  Jalkapallokentän laidalla, kuten myös telinevoimistelukisoissa, tulee vietettyä paljon aikaa. Onneksi lasten treenien yhteyteen saa ajoitettu myös omaa liikuntaa.  Pitkät lenkit äänikirjaa kuunnellen ovat lempipuuhaani. Vietän aikaani myös kuntosalilla kunnostani huolehtien. Talvella sukset kuljettavat valkoista latua pitkin.
Lempimaitotuotteesi?
Maitorahka- ja proteiinirahkapurkit ovat täyttäneet yhden hyllyn jääkaapissani. Tykkään nauttia niitä välipalana ja usein myös iltapalana. Proteiinirahkat ovat yksinkertainen ja hyvä välipala, josta saa energiaa päivään. Juon myös paljon kahvia ja maito on siinä ehdoton seuralainen. Jokainen päiväni käynnistykin maitokahvilla.    

Teksti Tarja Rauhala

Artikkeli on julkaistu 3/2022 Maitotalous-lehdessä