Kesälomakausi käynnissä
Vuosiloman pitämisajankohta ja työntekijöiden toiveet ovat varmasti ikuisuuskysymyksiä, joihin työpaikoilla paneudutaan kevään kynnyksellä. Moni haluaisi pitää lomansa heinäkuussa, kun muu perhekin lomailee. Toiselle taas syyskuu metsästysaikoineen sopisi parhaiten loma-ajaksi. Viimekädessä vuosiloman pitohetken päättää työnantaja.
Rajoitus työnantajan päätösvallalle tulee vuosilomalaista. Työnantaja saa määrätä vuosilomasta 24 päivää lomakaudeksi eli 2.5.-30.9. väliselle ajalle. 1.10.-30.4. välinen aika on niin sanottua talvilomakautta.
Vuosiloma on lähtökohtaisesti annettava yhdenjaksoisena. Työnantaja voi kuitenkin jakaa 12 arkipäivää ylittävän osan kesälomasta pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa, jos jakaminen on tuotannon ylläpitämiseksi välttämätöntä. Keskeytymättömään kolmivuorotyöhön ja vuosilomaan on tessissä tarkennusmääräyksiä. Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman pitoaika pääsääntöisesti kuukautta ennen vuosiloman alkua. Poikkeustilanteessa ilmoitusaika voi olla kaksi viikkoa.
Vuosiloman pituus riippuu työsuhteen kestosta
Vuosiloman pituus määräytyy työsuhteen pituuden mukaan. Jos olet ollut töissä alle vuoden 1.4. olevalla tarkasteluhetkellä, on sinulle kertynyt kaksi vuosilomapäivää jokaiselta työssäolokuukaudelta. Jos taas olet ehtinyt työskennellä tasan tai yli vuoden, on sinulle kertynyt vuosilomaa kaksi ja puoli päivää per työssäolokuukausi.
Työssäolokuukaudessa pitää olla 14 työpäivää tai 35 tuntia työtä. Huomaathan, että jos työskentelet pääsääntöisesti vähintään 14 työpäivää kuukaudessa ja jokin kuukausi sinulle tulee vain 13 työpäivää, ei tältä kuukaudelta kartu vuosilomaa. 35 tunnin sääntö koskee vain niitä työsuhteita, joissa pääsääntöisesti työskennellään alle 14 päivää kuukaudessa.
Vuosilomalain mukaan työssäolonveroisiksi päiviksi lasketaan esimerkiksi myös tiettyjä perhevapaapäiviä, sairauspäiviä, lomautuspäiviä ja vuorotteluvapaapäiviä.
Vuosilomaa voi siirtää – sovi työnantajasi kanssa
Vuosiloman siirrosta voi sopia työnantajan kanssa ja siirtää säästövapaaseen kolmen viikon (18 päivää) ylittävän osan. Lisäksi, jos työsuhteesi on kestänyt yli 10 vuotta eikä sinulla ole pekkaspäiviä, voit sopia työnantajasi kanssa kahden vuosilomapäivän siirtämisestä kesälomakauden ulkopuolelle. Silloin saat pidettäväksesi neljä vuosilomapäivää kahden sijasta.
Työehtosopimuksen mukaan työnantajalla on oikeus antaa 18 lomapäivää (3 viikkoa) ylittävä vuosiloman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakauden (2.5.-30.9) aikana. Vuosiloman siirtämisen tulee olla yrityksen toiminnan kannalta tarpeellista ja työnantajan on neuvoteltava siitä asianomaisen toimihenkilön kanssa.
Jos vuosiloma siirretään lomakauden ulkopuolelle, pääsääntönä on, että se annetaan 1,5 kertaisena. Jos pitämätöntä lomaa ei pystytä antamaan, vaan se korvataan rahana, maksetaan pitämätön loma yksinkertaisena ja lomaraha kaksinkertaisena.
Mahdollisista vuosiloman keskeytyksistä on hyvä sopia pelisäännöt ja korvaus työpaikalla ennen lomakauden alkua.
Mitä jos sairastut ennen lomaa tai sen aikana?
Jos sairastut ennen lomaa tai loman aikana, muista ilmoittaa viipymättä työnantajallesi työkyvyttömyydestä ja pyydä loman siirtoa. Työnantajalla on oikeus pyytää selvitystä työkyvyttömyydestä.
Jos työkyvyttömyytesi on alkanut ennen vuosilomaa, siirtyvät vuosilomapäivät myöhempään, työnantajan kanssa erikseen sovittavaan ajankohtaan. Sen sijaan lomalla sairastuessa omavastuuaika saattaa lyhentää lomaa. Työntekijälle on aina taattu oikeus 24 päivän lomaan, mutta sen ylittäviin lomapäiviin tulee omavastuuaika. Jos lomapäiviä on kasassa 30, loma voi omavastuuajan takia lyhentyä enintään kuusi päivää.
Vuosilomapalkka ja lomaraha
Vuosiloman pitoajankohtana maksetaan vuosilomapalkkaa. Esimerkiksi, jos pidät heinäkuussa vuosilomaa kolme viikkoa (4.-24.7.2022), maksetaan sinulle vuosilomapalkkaa seuraavasti: kuukausipalkkasi/21 (heinäkuussa 2022 on 21 työpäivää) *15 (loman alle jäävien työpäivien lukumäärä). Koska vuosiloman pitäminen ei saa pienentää kuukausipalkkaasi, maksetaan loppuosa heinäkuun palkasta kuukausipalkkana. Palkkalaskelmat kannattaa aina tarkistaa myös vuosilomapäivien osalta.
Meijerialan Ammattilaisten työehtosopimuksessa on sovittu lomarahasta. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta. Lomarahasta maksetaan puolet vuosilomapalkan yhteydessä ja loput lomalta palattuasi. Lomarahan ja vuosilomapalkan maksamisajankohdassa voi olla myös yrityskohtaisia sopimuksia.
50 vuotta täyttäneillä on myös mahdollisuus vaihtaa kuusi arkipäivää lomarahavapaaksi. Toki alle 50-vuotiaatkin voivat sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.
Jos työsuhde päättyy, maksetaan pitämättömät lomat lomakorvauksena. Silloin käytetään jakajaa 25, eli kuukausipalkkasi jaetaan 25:lla ja kerrotaan pitämättömien vuosilomapäivien lukumäärällä. Lomakorvauksesta maksetaan myös lomaraha päättyneeltä loman määräytymisvuodelta, jos työsuhde on päättynyt lomakautena työnantajan toimesta tuotannollisin ja taloudellisin syin. Myös eläkkeelle jääville ja varusmiespalvelusta suorittamaan lähtevälle maksetaan lomaraha.
Ennen lomakauden alkamista kannattaa myös sopia sijaisuuksista ja MVL:n työehtosopimuksen mukaisesta sijaisuuskorvauksesta. (Maitotalous 1/2021)
Vuosilomalaki pähkinänkuoressa
- Lomanpääräytymisvuosi 1.4.-31.3.
- Lomakausi 2.5.-30.9.
- Vuosilomapalkka = palkka, jonka saat vuosiloman aikana.
- Vuosilomakorvaus = korvaus pitämättömistä vuosilomista. Maksetaan pääsääntöisesti työsuhteen päätyttyä.
- Lomaraha = 50 % vuosilomapalkasta. Sovittu vain työehtosopimuksessa. Vuosilomalaki ei tunne lomarahaa.